tiistai 9. elokuuta 2016

Liian kuumaa Facebookille: Setelityttö julistettiin pannaan


Keski-Suomen museon kesänäyttely Lydia alaston setelityttö – piiasta jumalattareksi kertoo Suomen itsenäisyyden alkuajan kuuluisimman alastonmallin Lydia Metsämaan elämäntarinan. Päätimme lisätä näyttelyn näkyvyyttä kesäksi Facebookissa maksetulla mainoksella aiempien näyttelyjen onnistuneiden mainostuskokemusten kannustamina.



Tietäen Facebookin nihkeän suhtautumisen alastomuuteen valitsimme kuviksi mainokseen Eliel Saarisen 1000 markan setelin vuodelta 1922 ja Toivo Vikstedtin freskon elokuvateatteri Capitolin katossa. Molemmat teoksia, joiden mallina on toiminut Lydia ja joiden kuvia olimme käyttäneet jo aiemmin museon Facebook-seinällä julkaistuissa maksuttomissa päivityksissä. Facebookin vastaus mainoksen julkaisuyritykseen oli kuitenkin tyly: ”Mainostasi ei hyväksytty, koska käytetty URL-osoite ei täytä aikuistuotteita koskevia sääntöjämme”.

Vielä parempaa oli luvassa. Yrittäessämme seuraavalla viikolla julkaista mainoksen Arkkitehtuurimuseon tuottamasta 60-luvun arkkitehtuuria esittelevästä näyttelystämme, emme saaneet mainosta julkaistua, koska Facebook katsoi sivustomme sisältävän aikuisviihteeksi tulkittavaa materiaalia. ”Päätös on lopullinen ja emme välttämättä vastaa lisätiedusteluihin asiasta”, päättyi lyhyt sähköpostivastaus tiedusteluumme siitä, kuinka aikuisviihdelistalta pääsisi taas normaalien kirjoihin.



Alastonmallin osa

Alastonmalleja on usein paheksuttu ja syrjitty historian saatossa.1800-luvun lopulla alastoman mallin piirtäminen ei Suomessa ollut juuri mahdollista, koska sitä pidettiin siveettömänä. Kansallisromanttisen taiteen mestarit matkustivat opiskelemaan Euroopan suurkaupunkeihin, missä malleina käytettiin tanssijattaria ja ilotyttöjä. Huonomaineisia naisia. Mutta 1900-luvun alussa alastonmallia piirrettiin jo useammassa taideoppilaitoksessa Helsingissä. Lydia Metsämaa työskenteli vuodesta 1913 alkaen Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, Helsingin yliopiston piirustussalissa ja Teknillisellä Korkeakoululla. Silti hänkään ei mainostanut ammattiaan mielellään ulkopuolisille.

Syksyllä 1918 Lydia poseerasi Eliel Saariselle Suomen Pankin tilaamia seteleitä varten. Kun rahat julkaistiin vuonna 1923, ne saivat ristiriitaisen vastaanoton. Alastomuutta paheksuttiin. Omakohtaisesti Lydia sai kokea kritiikin maitokaupassa kuullessaan kahden naisen taivastelevan keskustelun uusista seteleistä. Lydia päätti poistua paikalta vähin äänin. Hän ei myöskään koskaan mennyt naimisiin, koska ei uskonut voivansa jatkaa mallin töitä avioitumisen jälkeen.

Tuntuu oudolta, että lähes 100 vuotta näiden tapahtumien jälkeen kulttuuriorganisaatio voi joutua mustalle listalle julkaisemalla linkin alastonkuvaan, jota on käytetty 33 vuotta valtion virallisen rahan kuvituksena. Sama kuva on kulkeutunut miljoonien ihmisten käsissä – niin lasten kuin aikuisten – toreilla, maitokaupoissa ja kahviloissa.

Kyse on siitä, että maailman laajuista palvelua tarjoava verkkoyhtiö yrittää tasapainoilla eri kulttuurien moraalikäsitysten aallokossa. Mainoksien alastomuuskiellolle syynä on ilmeisesti se, että käyttäjä saa maksetun mainoksen nähtävilleen pyytämättä, mutta tavallisia tilapäivityksiä saadakseen käyttäjän täytyy itse aktiivisesti hakeutua kyseisen sivuston seuraajaksi.
Tätä kirjoitettaessa olemme edelleen mainostuskiellossa ja tilanteen korjaamiseksi yritämme päästä keskusteluyhteyteen jonkin muunkin kuin Facebookia edustavan automaattivastaajan kanssa.

Lohduttavaa on tietää, että nettihaun perusteella, emme ole ainoa taiteesta Facebookin sensuurin kynsiin joutunut taho. Saman kohtalon on kokenut mm. Tukholman Fotografiska museet, kopion Anders Zornin maalauksesta julkaissut tanskalaistaiteilija Uwe Max Jensen  ja New Yorker -lehti Aatamia ja Eevaa esittäneellä pilakuvalla. Kohtalomme ratkaisua odotellessa Lydian sanoin: ”Olkaa alasti niin paljon kuin voitte!”

Ilja Koivisto
intendentti
Keski-Suomen museo


Lydia alaston setelityttö – piiasta jumalattareksi
Keski-Suomen museo 21.5.-21.8.2016

Iloisempi, värikkäämpi,hienostuneempi – 60-luvun suomalaista arkkitehtuuria
Keski-Suomen museo 11.6.-2.10.2016


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti