Keski-Suomen
museon kesänäyttely Lydia alaston setelityttö – piiasta jumalattareksi kertoo
Suomen itsenäisyyden alkuajan kuuluisimman alastonmallin Lydia Metsämaan
elämäntarinan. Päätimme lisätä näyttelyn näkyvyyttä kesäksi Facebookissa maksetulla
mainoksella aiempien näyttelyjen onnistuneiden mainostuskokemusten kannustamina.
Tietäen Facebookin
nihkeän suhtautumisen alastomuuteen valitsimme kuviksi mainokseen Eliel
Saarisen 1000 markan setelin vuodelta 1922 ja Toivo Vikstedtin freskon
elokuvateatteri Capitolin katossa. Molemmat teoksia, joiden mallina on toiminut
Lydia ja joiden kuvia olimme käyttäneet jo aiemmin museon Facebook-seinällä
julkaistuissa maksuttomissa päivityksissä. Facebookin vastaus mainoksen
julkaisuyritykseen oli kuitenkin tyly: ”Mainostasi ei hyväksytty, koska käytetty
URL-osoite ei täytä aikuistuotteita koskevia sääntöjämme”.
Vielä
parempaa oli luvassa. Yrittäessämme seuraavalla viikolla julkaista mainoksen
Arkkitehtuurimuseon tuottamasta 60-luvun arkkitehtuuria esittelevästä
näyttelystämme, emme saaneet mainosta julkaistua, koska Facebook katsoi
sivustomme sisältävän aikuisviihteeksi tulkittavaa materiaalia. ”Päätös on
lopullinen ja emme välttämättä vastaa lisätiedusteluihin asiasta”, päättyi
lyhyt sähköpostivastaus tiedusteluumme siitä, kuinka aikuisviihdelistalta
pääsisi taas normaalien kirjoihin.
Alastonmallin
osa
Alastonmalleja
on usein paheksuttu ja syrjitty historian saatossa.1800-luvun lopulla alastoman
mallin piirtäminen ei Suomessa ollut juuri mahdollista, koska sitä pidettiin
siveettömänä. Kansallisromanttisen taiteen mestarit matkustivat opiskelemaan
Euroopan suurkaupunkeihin, missä malleina käytettiin tanssijattaria ja
ilotyttöjä. Huonomaineisia naisia. Mutta 1900-luvun alussa alastonmallia
piirrettiin jo useammassa taideoppilaitoksessa Helsingissä. Lydia Metsämaa
työskenteli vuodesta 1913 alkaen Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, Helsingin
yliopiston piirustussalissa ja Teknillisellä Korkeakoululla. Silti hänkään ei
mainostanut ammattiaan mielellään ulkopuolisille.
Syksyllä
1918 Lydia poseerasi Eliel Saariselle Suomen Pankin tilaamia seteleitä varten.
Kun rahat julkaistiin vuonna 1923, ne saivat ristiriitaisen vastaanoton.
Alastomuutta paheksuttiin. Omakohtaisesti Lydia sai kokea kritiikin
maitokaupassa kuullessaan kahden naisen taivastelevan keskustelun uusista
seteleistä. Lydia päätti poistua paikalta vähin äänin. Hän ei myöskään koskaan
mennyt naimisiin, koska ei uskonut voivansa jatkaa mallin töitä avioitumisen
jälkeen.
Tuntuu
oudolta, että lähes 100 vuotta näiden tapahtumien jälkeen kulttuuriorganisaatio
voi joutua mustalle listalle julkaisemalla linkin alastonkuvaan, jota on
käytetty 33 vuotta valtion virallisen rahan kuvituksena. Sama kuva on
kulkeutunut miljoonien ihmisten käsissä – niin lasten kuin aikuisten – toreilla,
maitokaupoissa ja kahviloissa.
Kyse on
siitä, että maailman laajuista palvelua tarjoava verkkoyhtiö yrittää
tasapainoilla eri kulttuurien moraalikäsitysten aallokossa. Mainoksien
alastomuuskiellolle syynä on ilmeisesti se, että käyttäjä saa maksetun mainoksen
nähtävilleen pyytämättä, mutta tavallisia tilapäivityksiä saadakseen käyttäjän
täytyy itse aktiivisesti hakeutua kyseisen sivuston seuraajaksi.
Tätä
kirjoitettaessa olemme edelleen mainostuskiellossa ja tilanteen korjaamiseksi
yritämme päästä keskusteluyhteyteen jonkin muunkin kuin Facebookia edustavan
automaattivastaajan kanssa.
Lohduttavaa
on tietää, että nettihaun perusteella, emme ole ainoa taiteesta Facebookin sensuurin
kynsiin joutunut taho. Saman kohtalon on kokenut mm. Tukholman Fotografiska museet, kopion Anders Zornin maalauksesta julkaissut
tanskalaistaiteilija Uwe Max Jensen ja New Yorker -lehti Aatamia ja Eevaa
esittäneellä pilakuvalla. Kohtalomme ratkaisua odotellessa Lydian sanoin: ”Olkaa alasti niin
paljon kuin voitte!”
Ilja
Koivisto
intendentti
Keski-Suomen
museo
Lydia
alaston setelityttö – piiasta jumalattareksi
Keski-Suomen
museo 21.5.-21.8.2016
Iloisempi,
värikkäämpi,hienostuneempi – 60-luvun suomalaista arkkitehtuuria
Keski-Suomen
museo 11.6.-2.10.2016